Miksi Helsingin kaupunki epäonnistuu tietojärjestelmähankkeissaan?
No okei, otsikko on ehkä vähän raflaava, koska kaupungilla on paljon tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmähankkeita, eikä se niissä kaikissa epäonnistu. Silti lista isoja nimiä tulee mieleen: Apotti, Sarastia ja Asti.
Kaupungin tietotekniikkahankinnat ovat olleet viime vuosina toistuvasti julkisuudessa. Uutisia seuraava saattaa jäädä siihen vaikutelmaan, että kaupungin toiminnassa epäonnistuneet tietojärjestelmähankkeet seuraavat toistaan. Miksi meillä on tehty niin huonoa tietojärjestelmäpolitiikkaa?
Ja ainakin yhden tapauksen kohdalla “huono” on suorastaan lievä ilmaus. Nimittäin palkanlaskentajärjestelmä Sarastian käyttöönotto aiheutti niin suuret ongelmat, ettei sitä voi pitää millään tavalla normaalina. Kun palkanmaksussa on ongelmia yli vuoden ajan ja kun virheellisesti maksettuja palkkoja on jopa 10% kaikista maksetuista, joku on epäonnistunut ja pahasti.
Helsingissä jo vuosia sitten käyttöön otettu potilastietojärjestelmä Apotti kerää myös jatkuvasti kielteistä julkisuutta. Milloin siihen ovat tyytymättömiä lääkärit, milloin potilaat. Asiakkaille suunnattu Maisa-asiointiportaali on kehnosti toteutettu ja hankalakäyttöinen, minkä voinee vahvistaa miltei jokainen sitä itse kokeillut.
Keväällä 2024 puolestaan uutisoitiin Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan Asti-järjestelmähankkeesta, jonka kaupunki päätti keskeyttää. Rahaa kului yli 30 miljoonaa, ja lehtitietojen perusteella osa järjestelmään toteutetuista ominaisuuksista ei tule edes käyttöön. Lopulta viime marraskuussa kaupunki päätti kokonaan luopua koko järjestelmästä. Siis kymmeniä miljoonia kankkulan kaivoon!
Jonkun on otettava ohjat
Helsingin kaupunki on niin iso organisaatio, että tietojärjestelmäpolitiikkaa täytyisi johtaa. Tällä hetkellä kaupungilla ei kuitenkaan ole selkeää, ajantasaista tietotekniikka- tai tietojärjestelmäohjelmaa eikä liioin erillistä toimielintä, joka seuraisi asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kaikissa edellä mainituissa epäonnistumisissa yksi yhdistävä tekijä on ollut liian kunnianhimoiseen hankkeeseen ryhtyminen ilman riittävää osaamista ja riittävän selkeää johtoa.
Sivusta seuraavalle syntyy myös vaikutelma, että konsultit ja IT-firmat pyörittävät Helsinkiä: Apotin junaili käyttöön konsulttifirma Accenture, Sarastian taustalta löytyy yksityinen taloushallintoyritys Accountor ja Asti-järjestelmää kehitti useampikin kotimainen konsulttitalo.
Asti-järjestelmän epäonnistumisen yksi taustasyy vaikuttaa olevan, että järjestelmäkehitystä johtavilla on ollut suunta hukassa. Kehitysprojektissa on mahdollisesti tehty sitä sun tätä, eikä keskitytty muutamaan keskeiseen tavoitteeseen. Siihen viittaa tilanne, jossa osaa kehitetyistä ominaisuuksista ei saada lopulta lainkaan käyttöön.
Nyt Helsinki on yhtiöittänyt osan digitaalisista palveluistaan kaupungin kokonaan omistaman DigiHelsinki Oy -yhtiön sisään. Osakeyhtiön toiminta ei ole yhtä julkista kuin kunnan toiminta, ja siksikin tietotekniikan kunnollinen johtaminen olisi tärkeää. Muuten riskinä on, että huono johtaminen ja tulevat möhläykset piilotetaan osakeyhtiön sisään.
Minä vaadin, että kaupunkiin täytyy perustaa ensi valtuustokaudella tietotekniikkalautakunta tai -jaosto, johon valtuustopuolueet valitsevat sellaisia edustajia, jotka ymmärtävät IT-asioiden päälle. 2020-luvulla varmaan jokaisesta puolueesta löytyy joku, jolla on ymmärrystä näistä kysymyksistä. Ja tälle jaostolle täytyy myös asettaa realistinen tavoite. Helsingin tapauksessa on ikävä kyllä lähdettävä siitä, että kaikki hankittavat järjestelmät ovat toimivia ja käyttökelpoisia.